Olen kuvataiteilija jolle kamera on yksi monista kuvan teon välineistä. Työskentelyni ei ole projekti tai sarja luontoista vaan alkaa yksittäisistä, itsenäisistä kuvista joista ajan myötä voi syntyä kokonaisuuksia. Tämän näyttelyn kuvat ovat jatkuvasti karttuvasta kokoelmasta nimeltään Someplace.
Matkustaessani olen kohdannut paikkoja jotka ovat saaneet minut pysähtymään. Osa on ollut visuaalisesti silmiinpistäviä, toiset hyvin tavallisia, mutta niille on aina ollut yhteistä voimakas paikan tuntu. Ne tuntuivat merkittäviltä, jokainen omalla, usein selittämättömällä tavallaan. Nämä ovat ensisijaisesti kuvia ajasta, paikasta ja tunnelmasta, mutta myös tutkielmia siitä mitä koen esteettisesti kiinnostavana.
Kuvanottohetkellä on kyse minun ja paikan välisestä kanssakäymisestä, ja myöhemmin katsojan, teoksen, ja teoksen esittämän paikan suhteesta. Jätän tarkoituksella ihmiset pois kuvistani, koska heidän läsnäolonsa helposti muuttaa katsojan sivulliseksi joka tutkii jonkun muun maailmaa. Siihen meillä on jo liikaakin mahdollisuuksia sosiaalisen median ansiosta.
En pyri kertomaan tai välittämään tarinaa, vaan esittämään nämä paikat mahdollisimman todenmukaisesti pienimpiä yksityiskohtia myöten, antaakseni katsojalle mahdollisuuden pysähtyä ja reagoida niihin omalla tavallaan. Ei ole tärkeää mitä kuvat tarkoittavat, vaan mitä tunteita ne herättävät.
Jag är bildkonstnär och kameran är för mig ett av många verktyg för att skapa bilder. Mitt arbete är inte projekt- eller seriebaserat, utan utgår från enskilda, självständiga bilder som med tiden kan bilda helheter. Bilderna i denna utställning kommer ur en ständigt växande samling vid namn Someplace.
När jag reser har jag mött platser som fått mig att stanna upp. En del har varit visuellt iögonfallande, andra mycket vardagliga, men de har alltid haft en stark känsla av plats gemensamt. De har känts betydelsefulla, var och en på sitt eget, ofta svårförklarliga sätt. Dessa bilder är i första hand skildringar av tid, plats och stämning, men också studier av det jag upplever som estetiskt intressant.
Ögonblicket då bilden tas handlar om samspelet mellan mig och platsen, och senare om relationen mellan betraktaren, verket och den plats som verket framställer. Jag väljer medvetet att lämna människor utanför mina bilder, eftersom deras närvaro lätt gör betraktaren till en utomstående som undersöker någon annans värld. Sådana möjligheter har vi redan alltför många av tack vare sociala medier.
Jag strävar inte efter att berätta eller förmedla en historia, utan efter att visa dessa platser så sanningsenligt som möjligt, in i minsta detalj, för att ge betraktaren möjlighet att stanna upp och reagera på sitt eget sätt. Det viktiga är inte vad bilderna betyder, utan vilka känslor de väcker.
