Morgondis, Veikko Markkula

Fotoklubben Knäppisarna

Kuva/foto/photo: Veikko Markkula

Vuosinäyttely 2021

Vuosinäyttelyllämme on perinteinen teema ”Suosikkikuvani”. Kukin valokuvaaja valitsee oman suosikkikuvansa kuluneelta vuodelta. Kuvat edustavat niitä genrejä, joita kerhon jäsenet valokuvaavat – kaikkea tarkasta dokumentaarisuudesta mitä mielikuvituksellisimpiin kuviin.

Fotoklubben Knäppisarna on nuori ja aktiivinen kerho. Se perustettiin 2003. Kerhon tarkoitus on tukea kiinnostusta valokuvaukseen ja valokuvaan ilmaisukeinona. Kerho työskentelee kohottaakseen tietoa kuvasta ja sen ilmaisukeinoista sekä työkaluista, jotka liittyvät laadukkaaseen valokuvaustekniikkaan ja kuvankäsittelyyn. Toiminta koostuu kerhotapaamisista, työpajoista, valokuvausmatkoista ja -retkistä, sisäisistä ja ulkoisista valokuvauskilpailuista sekä näyttelyistä.

Årsutställning 2021

Vår årsutställning har det traditionella temat ”Min favoritbild”. Varje fotograf väljer ut sin favoritbild från det gångna året. Bilderna representerar de genrer som klubbens medlemmar fotograferar – allt från exakt avbildning till mera fantasifulla bilder.

Fotoklubben Knäppisarna är en ung och aktiv klubb. Den grundades 2003. Klubbens syfte är att främja intresset för fotografering och för den fotografiska bilden som uttrycksmedel. Klubben arbetar för att öka kunskap om bilden, dess uttryckssätt och de verktyg som hör samman med kvalificerad fototeknik och bildbehandling. Verksamheten består av föreningsmöten, workshops, fotoresor och – utflykter, interna och externa fototävlingar samt utställningar.

Exhibition of the Year 2021

Our annual exhibition has the traditional theme ”My favorite picture”. Each photographer selects their favorite picture from the past year. The pictures represent the genres that club members photograph – everything from accurate imagery to more imaginative images.

Fotoklubben Knäppisarna is a young and active club. It was founded 2003. The purpose of the club is to promote interest in photography and for the photographic image as a means of expression. The club works to increase knowledge of the image, its expression and the tools that belong together with qualified photo technology and image processing consists of association meetings, workshops, photo trips and excursions, internal and external photo competitions as well as exhibitions.


IBIS Open Walls 2.1

Ibis Open Walls

Ibis Open Walls on viisitoista valokuvaajan yhteinen näyttely. Galleria Ibiksen näyttelytila on jaettu 15 osaan ja jokainen kuvaaja päättää oman tilansa käytöstä vapaasti kuten valokuvien koon, sisällön, ripustuksen ja lukumäärän. Viisitoista erillistä tilaa, jokainen erilainen ja yhdessä nämä muodostavat mosaiikin kuvista, jonka tuloksena saamme jännittävän ja yllätyksellisen näyttelyn, jotakin jokaiselle vierailijalle.

Tervetuloa!

Valokuvaajat:
Gunnar Bäckman
Gunilla Björklund
Johan Geisor
Anne Häggblom
Piia Holmgren
Jouko Keto
Jens Lax
Pekka Mäkynen
Helena Saari
Sven Söderman
Susanna Strömbäck
Britt Vienonen
Mirva Vittaniemi
Gun-Marie Wiis
Ulrica Wik

Ibis Open Walls är gemensam utställning med 15 fotografer. Galleri Ibis’ väggar har delats upp i 15 delar och varje fotograf förfogar över sin egen del fritt vad gäller fotografiernas storlek, innehåll, hängning och antal. De 15 olika delarna varierar från del till del och skapar tillsammans en mosaik av bilder som ger en spännande utställning som både överraskar betraktaren och ger nåt för alla besökare.

Välkommen!

Fotografer:
Gunnar Bäckman
Gunilla Björklund
Johan Geisor
Anne Häggblom
Piia Holmgren
Jouko Keto
Jens Lax
Pekka Mäkynen
Helena Saari
Sven Söderman
Susanna Strömbäck
Britt Vienonen
Mirva Vittaniemi
Gun-Marie Wiis
Ulrica Wik


Sakari Vierola – Elämää tiellä | Livet på vägen

Elämää tiellä

Nämä  hetket ovat vuosilta 1993 – 2020, en ole lähtenyt niitä erityisesti hakemaan vaan ne ovat tulleet vastaan Suomessa, Ruotsissa, Perussa, Vietnamissa, Kiinassa, Mongoliassa…

Voi sanoa myös tuttavallisemmin, että ne ovat esimerkiksi matkalta Ulan Batorista Närpiöön…

Kuvat ovat ryhmittyneet löysäksi kokonaisuudeksi toisiensa lomaan – osa visuaalisin perustein osa enemmän ja vähemmän todellisen ja/tai arvellun sisällön perusteella. Kaikkia kuvia yhdistää kuitenkin tämän päivän ihmisen elämä ja sen heijastumat sellaisenaan kun ne ovat tulleet vastaani teillä ja teiden varsilla matkatessani

Visuaalisuuteen perustuva tahtotila ja uteliaisuus ihmiseen ja elämäänsä on pysäyttänyt minut näiden hetkien eteen, joiden yhteenlaskettu valotusaika on noin 1 sekunti.

Livet på vägen

Dessa stunder är från åren 1993-2020. Jag har inte för sakens skull åkt iväg för att fånga dem utan de har mött mig på vägen i Finland, Sverige, Peru, Vietnam, Kina, Mongoliet…

Man kan väl säga mer familjärt att de är tagna exempelvis från en resa från Närpes till Ulan Bator…

Bilderna har grupperats till en lös helhet in bland varandra – en del av visuella orsaker och andra av mer eller mindre realistiskt eller förmodat innehåll.

Alla bilder förenas ändå av ett vardagligt liv för dagens människa och reflektioner som sådana som mött mig längs eller vid vägarna under min resa.

Medvetenheten och nyfikenheten för människan och hennes liv är basen för bildernas visualitet och har stannat upp mig inför dessa ögonblick vars sammanlagda exponeringstid är cirka en sekund.


Bengt Henriksson – In viikend me pojkan

In viikend me pojkan

Utställningen ”In viikend me pojkan” är resultated av ett ca tre år långt projekt där Bengt Henriksson har följt med kultbandet 1G3B på dess miniturneér och konserter. Bilderna i denna utställning innehåller alster från 8 spelningar, en övning vid 1G3Bs ”replokal” samt några andra bilder utanför scenen. Målet med utställningen är att uppmärksamma 1G3Bs 20-års jubileum.

Utställningen har fått understöd av Svenska Kulturfonden.

Bilderna är från följande konserter:
14.10.2017 Norvalla, Vörå
17.12.2017 Yttermark UF
24.3.2018 Brödfabriken, Vasa
3.8.2018 Forsby på toppen
4.8.2018 Åminne Folkpark
30.3.2019 Brödfabriken, Vasa
5.9.2019 ”Rep-lokal” Vasa
6.9.2019 Åminne Folkpark
7.9.2019 Forsby på toppen

Utställningen har tidigare i år varit i Närpes och den kommer att visas i Vörå i början av 2021.

Bengt Henriksson är vasabo och inriktad på musikfotogrfering. Före ”Corona-tiden” fotograferade han uppskattningsvis 100 band / konserter årligen. Henriksson började fotografera redan i unga år, men intresset för fotografering tog fart på allvar 2007. För tillfället är Henriksson ordförande för fotografiföreningen Ibis i Vasa.

In viikend me pojkan

Näyttely ”In viikend me pojkan” on tulos noin kolme vuotta kestäneestä projektista, missä Henriksson on seurannut kulttibändiä 1G3B heidän keikoillaan ja minikiertueillaan. Näyttelyssä olevat teokset on kuvattu 8:lla eri keikalla, 1G3B:n harjoituskämpällä, sekä muutama kuva myös ”bäkkäriltä”. Näyttelyn tavoitteena on 1G3B:n 20-vuotisen uran juhlistaminen.

Näyttely on saanut tukea Svenska Kulturfondenilta.

Kuvat ovat seuraavista konserteista:

14.10.2017 Norvalla, Vöyri
17.12.2017 Yttermark UF
24.3.2018 Leipätehdas, Vaasa
3.8.2018 Forsby på toppen
4.8.2018 Åminne Folkpark
30.3.2019 Leipätehdas, Vaasa
5.9.2019 ”Harjoituskämppä” Vaasa
6.9.2019 Åminne Folkpark
7.9.2019 Forsby på toppen

Näyttely on aiemmin ollut esillä tänä vuonna Närpiössä ja se jatkaa Vöyrille vuoden vaihteen jälkeen.

Bengt Henriksson on vaasalainen valokuvaaja, joka on erikoistunut bändien keikkakuvaukseen. Ennen ”korona-aikaa” hän kuvasi noin 100 bändiä / keikkaa vuosittain. Henriksson aloitti kuvaamisen jo nuorena, mutta kiinnostus valokuvaamiseen pääsi todella vauhtiin 2007. Tällä hetkellä Henriksson toimii vaasalaisen Valokuvausyhdistys Ibiksen puheenjohtajana.


Antti J. Leinonen – Last Man Fishing

Last Man Fishing

Last Man Fishing is a documentary project about the fading fishing culture of Finland’s Bothnian Bay. It is about the last men who try to make their living by fishing.

Bothnian Bay is the northernmost part of the Baltic Sea. It is covered by ice up to 6 months every winter.

Most of these men come from family lines of fishermen. Even if their ancestors were fishermen, the young generation feels the pull of the urban. They rarely continue in their father’s footsteps.

The changing environment, fishing restrictions and hard work in harsh weather makes their livelihood challenging, but freedom and passion is the fuel for continuing as long as they can stand on their own two feet.


IBIS Open Walls

Ibis Open Walls

Ibis Open Walls on yhdeksäntoista valokuvaajan yhteinen näyttely. Galleria Ibiksen näyttelytila on jaettu 19 osaan ja jokainen kuvaaja päättää oman tilansa käytöstä vapaasti kuten valokuvien koon, sisällön, ripustuksen ja lukumäärän. Yhdeksäntoista erillistä tilaa, jokainen erilainen ja yhdessä nämä muodostavat mosaiikin kuvista, jonka tuloksena saamme jännittävän ja yllätyksellisen näyttelyn, jotakin jokaiselle vierailijalle. Tervetuloa!

Valokuvaajat:
Camilla Andersson
Oliver Back
Barbro Banck
Patrik Forth
Valentina Gelain
Tina Ginman
Paula Hiipakka
Anne Häggblom
Jouko Keto
Rita Kuusisto
Valter Lidsle
Janne Mällinen
Hannu Paloposki
Helena Saari
Carina Storthors
Britt Vienonen
Tuija Warén
Aune Waronen
Gun-Marie Wiis

Ibis Open Walls är gemensam utställning med 19 fotografer. Galleri Ibis’ väggar har delats upp i 19 delar och varje fotograf förfogar över sin egen del fritt vad gäller fotografiernas storlek, innehåll, hängning och antal. De 19 olika delarna varierar från del till del och skapar tillsammans en mosaik av bilder som ger en spännande utställning som både överraskar betraktaren och ger nåt för alla besökare. Välkommen!

Fotograferna:
Camilla Andersson
Oliver Back
Barbro Banck
Patrik Forth
Valentina Gelain
Tina Ginman
Paula Hiipakka
Anne Häggblom
Jouko Keto
Rita Kuusisto
Valter Lidsle
Janne Mällinen
Hannu Paloposki
Helena Saari
Carina Storthors
Britt Vienonen
Tuija Warén
Aune Waronen
Gun-Marie Wiis


Katri Yli-Erkkilä – Jotain välissämme

Jotain välissämme

Olen kuvataiteilija ja työskentelen valokuvataiteen parissa. Taide on tapa havainnoida ja jäsentää ympärilläni tapahtuvaa. Se on myös väylä kertoa jotain itsestäni. Luontevin keino kommunikoida.

Jotain välissämme -näyttely koostuu valokuvateoksista, jotka ovat vuosilta 2015-2019. Näyttelyn teokset ovat pidemmältä aikaväliltä, mutta aina toistensa jatkumoa ja näin muotoutuvat luonnolliseksi kokonaisuudeksi. 

Teoksissani toistuva teema on vieraantuminen, ja sen eri muodot. Vieraantuminen itsestämme, toisista ihmisistä, yhteiskunnasta, tai humaaniudesta. Kuvissani toistuu ajoittain myös turkikset, jotka hankin kierrätettynä.

Näyttelyn vanhimmat teokset vuosilta 2015-16 ovat poimintoja sarjasta Luonnosta vieraantuneet. Kuvissani turkis ilmentää elollista olentoa, elämää, naista ja niihin kohdistuvaa vallankäyttöä. 

Uusimpien teosten keskiössä on kädet (2018-19). Visuaalisena lähtökohtana on toimineet viittomat. Kuvissa on persoonaton henkilö, jota ei voi kohdata. Kuvaan teoksissa mm. sosiaalista vieraantumista ja valitsemieni viittomien merkityksiä. Kuvien lähtökohtana toimineet viittomat ovat; kuolema, raja, suru, riisua, kruunu, peili ja nainen.

Näyttelyä on tukenut Taiteen edistämiskeskuksen Pohjanmaan taidetoimikunta.

Tervetuloa!

Ystävällisin terveisin,

Katri Yli-Erkkilä

Något emellan oss

Jag är bildkonstnär och arbetar med fotokonst. Konsten är ett sätt för mig att iaktta och strukturera det som händer omkring mig. Det är även en led via vilken jag berättar något om mig själv. Det naturligaste sättet att kommunicera.

Utställningen Jotain välissämmeNågot emellan oss består av fotografiska verk från åren 2015-2019. Utställningen verk är från en längre tidsperiod men har en kontinuitet som bildar en naturlig helhet.

Ett tema som upprepar sig i mina verk är fjärmande eller främlingskap och dess olika former. Fjärmande från oss själva, andra människor, samhället eller mänskligheten. I mina verk förekommer även pälsar upprepat, som jag skaffar mig återvunna.

Utställningens äldsta bilder är från 2015-16 och är urplock ur serien Luonnosta vieraantuneetFjärmade från naturen. I dess bilder exemplifierar pälsen den levande varelsen, livet, kvinnan och den makt som riktar sig till dessa.

Det centrala i de nya verken är händer (2018-19). Handtecken fungerar som verkens visuella utgångspunkt. I bilderna finns en identitetslös person som man inte kan möta. I verken beskriver jag bl.a. socialt fjärmande och betydelser i de tecken jag valt att visualisera. Utgångspunkten i bilderna har varit tecknen för död, gräns, sorg, klä av, krona, spegel och kvinna

Utställningen har fått understöd av Centrat för konstfrämjande/Österbottens konstkommission.

Välkomna!

Med vänlig hälsning

Katri Yli-Erkkilä


Aja Lund – Olen keräilijä, haluan lisää! | Jag är en samlare, jag vill ha mer!

Olen keräilijä, haluan lisää!

”Olen keräilijä, haluan lisää!” on matkani keräilijänä läpi elämän. Tutkin keräilijän käytöstä; miten minun ja muiden keräilijäkoneisto käytännössä ilmenee sekä esineiden merkitystä yksilölle. Haluan myös antaa ääneni keräilylle joka ei aina vastaa tavanomaista keräilyä, selkeän äänen, joka nauraa leikkisyydellään ja uskaltaa rikkoa sääntöjä.

Aikana, jolloin ihmiset siivoavat henkensä edestä ja minimalistista elämäntapaa arvotetaan korkealle, haluan korostaa, ettemme siivoaisi historiaamme pois. Meidän ei tule kuluttaa enemmän, mutta mielestäni meidän tulisi säästää ja kierrättää enemmän. Se edistää tarinoita, tekemistä ja ympäristöä. Mielestäni esineet ovat tärkeitä historian kantajia ja opettajia.

Kyseinen ”haluan lisää” sisältää enemmän. Keräämällä ja haluamalla lisää voidaan nähdä havainnollinen ja innostava kuva kaikesta ihmisen toiminnasta; ei vain tyydytä, tehdään enemmän, halutaan enemmän. Tällä tavoin voi itsensä muuttamisen lisäksi myös antaa muille enemmän. Haluan lisää, mutta yhtä paljon haluan myös antaa enemmän!

En kerää esineitä esineiden tähden – kerään tavaroita, koska ne vahvistavat ihmisyyttäni. En vain kerää kuolleita esineitä. Kerään myös elämää ja tunnetta. Kerään ihmisiä, jotka ovat täynnä elämää. Ihmisiä, joista jokaisella on ainutlaatuinen tarinansa. Siitä kaikki alkaa. Yhtäkkiä esineet ovatkin sivuseikka.

Aja Lund

(b. 1979) Bachelor of Culture and Arts.
Lives and works in Purmo workning on a book about collectors and collecting that will be published autumn 2019.

”In my everyday life, I can be so vulnerable and brutally honest, that in photography I sometimes let myself go in the opposite direction, into the role of the theatrical. I play, perform and investigate. I am drawn to contrasts, the true and the fabricated, the ruled and the free. I throw myself between several other forces, such as the imaginary and the intuitive, the dead and the living.

My imagination and my thoughts take such an animated expression within me that sometimes I want to use myself as a lifeless object. I want to be a thing with function, but without understanding. Be a thoughtless thing placed in order. I want to collect myself. I want to collect things. To collect is to control, to limit oneself. At the same time, it also becomes a way to feel free.”

Jag är en samlare, jag vill ha mer!

”Jag är en samlare, jag vill ha mer!” handlar om min resa genom livet som samlare. Jag undersöker samlarbeteendet; hur mitt och andras samlande maskineri tar sig uttryck och föremålens betydelse för individen. Jag vill också ge det samlande som inte alltid överensstämmer med vedertaget samlande en tydlig röst som skrattar av lekfullhet och vågar bryta reglerna.

I en tid när folk döstädar och minimalistisk livsstil hyllas högt vill jag lyfta fram vikten av att inte städa bort sin historia. Vi bör inte konsumera mera men jag tycker att vi behöver spara och återanvända mera. Det gynnar berättandet, görandet och miljön, jag anser att ting är viktiga historiebärare och lärare.

I det sagda ”jag vill ha mer” sätter jag in mer. Att samla och vilja ha mer kan man se som en illustrerande och inspirerande bild på all mänsklig verksamhet, att inte vara nöjd, att göra mer, vilja mer. På så sätt kan man förändra inte bara sig själv utan också göra mer för andra. Jag vill ha mer, men lika mycket vill jag ge mer!

Jag samlar inte på saker för sakernas skull, jag samlar på saker för att de bekräftar min mänsklighet. Jag samlar inte bara på döda ting. Jag samlar också på liv och känsla. Jag samlar på människor fulla av liv. Människor som var och en alltid innehåller en exklusiv historia. Det är där allting börjar. Plötsligt blir sakerna en bisak.

Aja Lund

(f. 1979) Medianom, YH
Bor och arbetar i Purmo med en bok om samlare och samlande som utkommer hösten 2019.

”I min vardag kan jag vara så hudlös och brutalt ärlig att jag inom fotografin ibland låter mig gå in i motsatsen, i rollen, det teatraliska. Jag leker, spelar och undersöker. Jag dras till kontrasterna, det sanna och det påhittade, det styrda och det fria. Jag kastar mig mellan flera andra spänningsfält så som det tänkta och det intuitiva, det döda och det levande.

Min fantasi och mina tankar tar sig ett så livligt uttryck inuti mig att jag ibland också vill använda mig som ett livlöst föremål. Jag vill vara en sak med funktion men utan förstånd. Vara ett tanklöst ting satt i en ordning. Jag vill samla mig. Jag vill samla på saker. Att samla är att kontrollera, att begränsa sig. Det blir samtidigt också ett sätt att få känna sig fri.”


Hirve & Stokstad & Toivonen – Visual Storytelling Malakta

Visual Storytelling Malakta

Ibis har glädjen att presentera en grupputställning med Néha Hirve, Vilhelm Stokstad och Jenni Emilia Toivonen.

Alla tre fotografer har deltagit i dokumentärfotokursen som ordnats på Malakta 2017 och 2018. Hösten 2019 kommer dokumentärfotokursen på Malakta ordnas för tredje gången.

Ibiksellä on ilo esitellä Néha Hirven, Vilhelm Stokstadin ja Jenni Emilia Toivosen ryhmänäyttely.

Kaikki kolme valokuvaajaa ovat osallistuneet Malaktan 2017 ja 2018 järjestämille dokumenttikuvauskursseille. Syksyllä 2019 Malakta tulee järjestämään dokumenttikuvauskurssin kolmannen kerran.

Néha Hirve – In a light that is leaving

In the woods between Cologne and Aachen, secrets were whispered, communications were encrypted, meetings were arranged by nightfall, and barricades were constantly built and destroyed at every entrance point. Here, it always felt like the apocalypse was about to occur.

There were people living in this forest — somewhere between ten and one hundred, no one will say — and they were waiting it out until the inevitable ‘Day X,’ when they would be evicted, their treehouse homes destroyed by the police, and the last of forest would be cut down forever.

‘In a light that is leaving’ started out as a story about waiting, but on September 13, 2018, the apocalypse that the activists have been preparing for all these years finally arrived. The police began a massive eviction of the area in what is estimated to be one of the largest and longest operations in North Rhine Westphalia. Special forces systematically evicted and destroyed the treehouses and arrested activists.

Vilhelm Stokstad –Questioned Identity

Race, religion and statelessness in Modi’s India.

100,000s of Indians are being stripped of their citizenship. In the northeastern state of Assam, religious and linguistic discrimination is producing a new stateless minority in Asia.

The photo series for this story combines portraits with images of documents used to prove the person’s identity. All the images for one portrait have been taken at the same time and location and then combined using a mixture of techniques such as blending modes and opacity in photoshop.

Jenni Emilia Toivonen – Velatropa

Hidden in the city of Buenos Aires lies a green oasis called Velatropa. Ten years ago, a landfill was occupied by local activists and students who during the years turned it into a refuge full of trees, bio constructions, greenhouse and a garden plot. The community aims to be an example of a lifestyle between urban and rural, reconnecting people in the city with the nature. On a regular basis, the community arranges interdisciplinary workshops, environmental education and festivals where the main activity is to plant trees together. The use of money is minimized with an intention to cultivate what one consumes and exchanging goods and knowledge.

On a sunny afternoon you can see the people of Velatropa meditate in a circle while airplanes land right above to a nearby airport and local football fans cheer in the River Plate stadium just across the street. Placed on an occupied no man’s land, the community is in a constant danger of eviction by the government. That is why they call themselves ‘The vanguards of rebellion’.

“The authorities and people outside think we are destroying, but the truth is exactly the opposite – we are building something new.”


Pohjanmaan valokuvaajat – 70-vuotisjuhlanäyttely

70-årsjubileumsutställning

Föreningen Pohjanmaan valokuvaajats fotografer visar utvalda verk. Traditio- nella studiobilder är idag bara en del av yrkesfotografens mångasidiga jobb och den tekniska utvecklingen skapar nya möjligheter.

Utställningen öppnas av Kalervo Puskala.

70-vuotisjuhlanäyttely

Yhdistyksen valokuvaajat esittävät valitsemiaan teoksia. Perinteiset studio-muotokuvat ovat tänään vain osa ammattivalokuvaajan monipuolista työtä, johon alan tekninen kehitys antaa uusia mahdollisuuksia.

Näyttelyn avaa Kalervo Puskala.